Käsinemateriaalit ja luokitukset

Käsineiden valinta ja käsi-ihottumien ehkäisy

1. Käsien ihon perushoidon on oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Kädet pestään mahdollisimman miedoilla aineilla ja rasvataan hajuttomilla perusvoiteilla. Käsien ihon pitää pysyä joustavana, eikä sitä saa päästää kuivumaan. Käsien oikealla hoidolla voidaan ehkäistä käsi-ihottumien syntyminen ja välttää monissa ammateissa tapahtuva altistuminen eri aineille.

2. Suojakäsineitä käytetään huolellisesti estämään naarmuja ja hiertymiä.

3. Kaikkiin ihoa ärsyttäviin ja kuluttaviin tehtäviin työpaikoilla, kotioloissa ja pihatöissä valitaan työhön parhaiten soveltuvat käsineet.

4. Käytä suojakäsineitä aina aloittaessasi työn ja poista ne vasta työsuorituksen jälkeen, varsinkin käsitellessäsi terveydelle haitallisiksi todettuja kemiallisia aineita.

5. Suojakäsineitä on oltava useampi pari saatavilla, jolloin on mahdollista vaihtaa puhtaat ja kuivat käsineet kostuneiden tilalle.

6. Käsien ihon suojaksi suositellaan käytettäväksi ohuita puuvillasormikkaita. Näin voidaan vähentää kumikäsineiden allergiariskiä, sekä ehkäistä mm. nahassa olevan kromin aiheuttamia mahdollisia iho-oireita ja altistumia.

7. Nitriili-, latex- ja PVC-pinnoitetut suojakäsineet voidaan pestä miedolla saippualla ja huuhdella vedellä. Pesun jälkeen käsineet ripustetaan kuivumaan sisäpuoli ulospäin puhtaaseen paikkaan. Näin ne ovat miellyttävästi kuivat seuraavalla käyttökerralla.

8. Myös nahkakäsineet voidaan tarvittaessa huoltaa edellä mainitulla tavalla, mikäli ne ovat lievästi likaantuneet ja reikiintymättömät. Kuivaus ainoastaan huoneenlämmössä!

9. MUISTA! REIKIINTYNEITÄ JA HUONOKUNTOISIA SUOJAKÄSINEITÄ EI KÄYTETÄ KOSKAAN!

10. Suojakäsineiden oikealla valinnalla ja niiden asianmukaisella käytöllä on suuri merkitys käsi-ihottumien ennalta ehkäisyssä. Työssä tapahtuva jatkuva käsien ihon altistaminen ja suojauksen laiminlyönti voi pahimmillaan aiheuttaa ongelmia ja >vaarantaa terveyden.

Perustietoa eri nahka- ja synteettisistä materiaaleista

Naudanpintanahka
Kestää todella hyvin kulutusta, repeytymiä ja kovia otteita. Hylkii kosteutta melko hyvin. Naudannahkasta saadaan paksuinta nahkaa, joten sitä käytetään paljon kovaan kulutukseen valmistetuissa työkäsineissä.

Sianpintanahka
Sianpintanahka “hengittää” pienten harjaksista jääneiden reikien ansiosta. Ei hylji kosteutta. Erilaisilla käsittelytavoilla saadaan aikaan erittäin pehmeitä ja vahvoja nahkalaatuja, kuten esim. PROTECT-asentajankäsineissä.

Vuohenpintanahka
Erittäin joustava ja kulutusta kestävä nahkalaatu. Vuohennahka on usein hieman ohuempaa ja sopii erinomaisesti käsineisiin, joilta vaaditaan herkkyyttä ja hyvää sormituntumaa. Hylkii kosteutta tehokkaasti, sillä vuohennahkassa on luonnostaan rasvaa.

Pinta- tai haljasnahka
Pintanahka on nahkan yläpinta – siis sileä puoli. Pintanahka on pehmeä, kestävä, pitävä ja kosteudelta suojaava käsinemateriaali, jonka lämmönkestävyys on hyvä. Haljasnahka on nahkan alapinta, joka on saatu halkaisemalla nahka pituussuuntaan. Pinnasta tulee silloin epätasainen ja nukkainen ja ote pitää hyvin. Haljasnahka on huokoisempaa eikä se suojaa läheskään niin hyvin kosteudelta kuin pintanahka. Naudan haljasnahkaa käytetään
mm. lämmönsuoja- ja hitsauskäsineissä, koska haljasnahka suojaa kuumuudelta paremmin kuin pintanahka.

PU, polyuretaani
Polyuretaani on synteettinen ja pitävä materiaali, joka antaa suojan kasvipohjaisia ja eläinkunnan rasvoja ja öljyjä vastaan. Materiaalilla on hyvä kulutuksen kesto.

Luonnonkumi/Lateksi
Käytetään kaikentyyppisissä käsineissä – ohuista, steriileistä kirurginkäsineistä teollisuus- käyttöön tarkoitettuihin käsineisiin. Luonnonkumi on erittäin joustavaa ja se kestää viiltoja ja kulutusta hyvin. Luonnonkumista valmistetut käsineet suojaavat hyvin alkoholeja ja vesiliukoisia kemikaaleja, kuten puhdistusaineita vastaan. Luonnonkumikäsineet sisältävät vaihtelevissa määrin luonnonkumiproteiineja, jotka saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Nitriilikumi
Nitriilikumi on synteettinen butadieenin ja akryylinitriilin sekoite, joka kestää hyvin kulutusta, viiltoja ja pistoja. Korkealaatuisilla nitriilikumikäsineillä saa myös erittäin pitävän kuivaotteen. Materiaali on erittäin kestävä esim. öljyä, liuotinaineita, rasvoja jne. vastaan.

Neopreeni
Neopreeniä käytetään kaikentyyppisissä käsineissä ohuista kirurginkäsineistä kemikaaleilta suojaaviin käsineisiin. Neopreeni säilyttää elastisuutensa myös hyvin kylmässä. Se suojaa hyvin esim. öljyiltä, rasvoilta, orgaanisilta hiilivedyiltä, hapoilta jne. Neopreenin hankaus-, puhkaisu- ja viillonkestävyys ei ole yhtä hyvä kuin esim. nitriilillä.

PVC (vinyyli)
PVC:n ominaisuuksia ovat hyvä kulutuksenkestävyys ja useimmiten hyvä kuiva- ja märkäpito. PVC-käsineet antavat hyvän suojan monia vesiliukoisia kemikaaleja, esim. puhdistusaineita (hapot ja emäkset) vastaan. Suojaa myös rajoitetusti orgaanisilta liuotinaineilta. Ei sisällä proteiinien ja katalyyttien kaltaisia aineita, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Butyylikumi
Kaasu- ja nestetiivis materiaali, joka suojaa hyvin mm. vahvoja happoja vastaan. Suositellaan käytettäväksi silloin, kun tarvitaan kaasu-, pöly- ja ilmatiiviitä suojaimia.

PVA
Erinomainen suoja vaarallisia orgaanisia liuotinaineita vastaan. Kestää myös aromaattisia, kloorattuja liuoksia ja petroliliuoksia. Ainoa käsine, joka kestää trikloorietyleeniä.

Puuvilla
Puuvilla on hengittävä materiaali, joka ei tuota staattista sähköä. Se on miellyttävä ihoa vasten. Puuvilla on hyvin käytetty työkäsinemateriaali sekä sellaisenaan että yhdistettynä toisiin materiaaleihin, kuten nahkaan, PVC:hen ja nitriiliin.

Polyesteri
Polyesteri on polymeerikuituna vahva ja helppohoitoinen materiaali. Se ei kutistu eikä veny, se kuivuu nopeasti eikä rypisty. Polyesteri ei tuota staattista sähköä ja siitä valmistettuja työkäsineitä käytetään mm. elektroniikkateollisuuden asennustehtävissä.

Nylon
Nylon on kevyt ja elastinen, mutta kestävä muovipohjainen materiaali. Sitä käytetään käsineissä, jotka suojaavat käyttäjäänsä mm. staattiselta sähköltä. Nylon on perusmateriaali useissa elektroniikkateollisuudessa käytettävissä käsineissä.

Akryyli
Akryyli on synteettistä kuitua, joka sitoo itseensä ilmaa, minkä ansiosta sillä on hyvä eristyskyky. Akryyliä käytetään usein villan vaihtoehtona käsineiden vuorimateriaalina.

Kevlar
Kevlar on tulenkestävä, vahva materiaali ja siitä huolimatta että se on erittäin kevyttä, se kestää hetkellisesti jopa +700°C kuumuutta. Pidempiaikaisesti Kevlar kestää noin +250°C. Tämän lisäksi sillä on erinomainen viiltosuojakyky.

Trikoo
Trikoo valmistetaan kutomalla, minkä ansiosta se on joustavaa, venyvää ja hyvin eristävää. Trikoota on olemassa monia erilaisia tyyppejä; osa niistä on kyllästetty tai käsitelty, jotta saadaan paremmat eristys- tai palonkestävyysominaisuudet.

Flanelli/Fleece
Flanelli on kudottua, nukattua puuvillaa. Nukkaus tekee siitä pehmeämmän ja miellyttävämmän.

Taeki
Taeki on synteettinen, erinomainen viiltosuojamateriaali antaen täyden 5-luokan viiltosuojan.

Dyneema
Dyneema on valmistettu polyetyleenikuidusta. Sillä on erinomainen viillonkesto- ominaisuus, mikä tekee siitä ihanteellisen materiaalin viiltosuojakäsineisiin.

Kategoriat

Suojakäsineet luokitellaan kolmeen kategoriaan sen mukaan, minkä tyyppisiltä vaaroilta ja riskeiltä ne suojaavat. Lisäksi käsineiden koon tulee olla eurooppalaisen normin mukainen ja käyttäjälleen sopiva.

Kategoria 1: Vain vähäisiä vaaroja vastaan
Pelkkä CE-merkintä tarkoittaa, että tuote täyttää direktiivin 89/686/ETY mukaisen eurooppalaisen standardin vaatimukset. Tähän ryhmään luokiteltu käsineen käyttötarkoitus on vain vähäisiä vaaroja vastaan, töihin, joissa on vähäinen tai ei ollenkaan mahdollisuutta vahingoittua. Esimerkkejä tämän kategorian käsineistä ovat talouskäsineet, jotka suojaavat pesu-, tiskaus-, puhdistusaineilta sekä käsineet, jotka suojaavat lämpimiltä esineiltä tai lämpötiloilta, jotka eivät ylitä +50° C. Muita tämän kategorian käsineitä voivat olla kevyissä töissä, kuten esim. puutarhatöissä tai muissa vähäisiä vaaroja sisältävissä töissä, käytettävät käsineet.

Kategoria 2: Vaativaan käyttöön – vain mekaanisia vaaroja tai rajoitettua vaaratonta kemiallista kosketusta vastaan
Tuotteen, jossa on CE-merkinnän lisäksi piktogrammi, tulee todistettavasti täyttää EN 420:n yleisten vaatimusten lisäksi käsineeseen merkityn piktogrammia vastaavan standardin vaatimukset. Tähän nk. keskiryhmään luokiteltu käsine on suunniteltu mekaanisia vaaroja vastaan tai rajoitettua vaaratonta kemiallista kosketusta vastaan. Tämän kategorian käsineitä käytetään töissä, joissa vahingoitumisriskiä ei ole luokiteltu joko vähäiseksi tai erittäin suureksi.
EN 388 standardin täyttävät käsineet, jotka suojaavat mekaanisilta riskeiltä kuuluvat yleisesti ottaen tähän kategoriaan.

Kategoria 3: Vakavia vaaroja vastaan
Kolmanteen ryhmään luokitellut käsineet on suunniteltu suojaamaan vakavilta ja pysyviltä terveysriskeiltä. Tähän ryhmään kuuluvissa käsineissä CE-merkinnän perässä oleva luku ilmoittaa sen tarkastuslaitoksen, joka valvoo valmistajan laatujärjestelmää. Tämän kategorian käsineitä käytetään, kun työ saattaa aiheuttaa vakavan tai pysyvän vamman, esimerkiksi käsiteltäessä erittäin aggressiivisia kemikaaleja. Käsinevalmistajan tuotannon tai valmiiden
tuotteiden laatua valvotaan säännöllisin tarkastuksin.

Standardit

EN 420: Suojakäsineiden yleiset vaatimukset

• Käsineet itsessään eivät saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa.
• Käsinemateriaalin on oltava pH-arvoltaan neutraali, nahkakäsineiden
  pH-arvo on oltava vaihteluvälillä 3,5-9,5.
• Kromipitoisuuden korkein sallittu arvo on 3 mg/kg (6-arvoinen kromi).
• Valmistajan on ilmoitettava, mikäli käsineissä on käytetty tunnetusti allergiaa aiheuttavia aineita.
• Käsineiden koko on myös standardisoitu esim. minimipituuden suhteen.

Alla olevassa taulukossa esitetään EN 420 – standardin mukaiset kokomerkinnät.

EN 420 koko	Vastaava kirjainkoko	Kämmenen ympärys- mitta, cm	Käsineen minimipituus, cm
6	XS	15,2	22
7	S	17,8	23
8	M	20,3	24
9	L	22,9	25
10	XL	25,4	26
11	XXL	27,9	27

EN 388: Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan

Tämä piktogrammi kertoo, että käsine on tarkoitettu suojaamaan mekaanisilta vaaroilta. Jotta piktogrammia saa käyttää, käsineen tulee olla testattu EN 388 mukaisesti ja myös tyyppitarkastettu hyväksytyssä tutkimuslaitoksessa. Käsineen kestävyys hankausta, viiltoja, repäisyä ja pistoja vastaan on testattu laboratorio- olosuhteissa. Suojausarvot ovat välillä 0-5, missä 0 ilmaisee, että käsine ei täytä minimivaatimuksia. Korkein arvo on viiltosuojassa 5,
muissa 4. Testeissä saavutetut suojausarvot on merkitty mekaanista kestävyyttä kuvaavan piktogrammin viereen.

Hankauskestävyys
Käsinemateriaalia hangataan hiekkapaperilla kovalla voimakkuudella. Testissä mitataan materiaalin puhkaisemiseen tarvittavien hankauskierrosten lukumäärä. Korkein arvo on 4, joka vastaa 8000 kierrosta.

Viillonkestävyys
Testissä suora veitsi leikkaa materiaalin läpi tietyllä voimalla. Veitsen terä vaihdetaan jokaisen viillon jälkeen ja voimaa kasvatetaan, kunnes terä menee läpi materiaalista. Tasot ilmaistaan kirjaimilla A-F. Paras viiltosuojataso on F, joka vastaa 30 Newtonia (30 N = n. 3000g). Aiemman Coup-menetelmän mukaisia testituloksia (tasot 1-5) ja uusien tulosten välillä ei ole yhteyttä, joten niitä ei voi verrata toisiinsa. Uuden standardin hankauskestävyyden testauksessa käytetään karkeampaa hiontapaperia, joka voi vaikuttaa testitulokseen. Standardiin on lisätty testi iskunsuojaukselle. Jos käsine täyttää asetetut vaatimukset, se saa lisämerkinnän P = Impact Protection.

Repäisykestävyys
Repäisytestissä käsinemateriaaliin tehdään pieni viilto. Materiaalin repeytymiseen tarvittavan viillon voimakkuus mitataan. Korkein arvo on 4, joka vastaa 75 Newtonia.

Pistonkestävyys
Testissä mitataan kuinka suuri voima tarvitaan, jotta saadaan aikaan reikä materiaaliin. Testissä käytetään naulaa, jolle on määritetty tietty koko ja tietty vauhti (10 cm/min). Korkein arvo on 4, joka vastaa 150 Newtonia.

Testi	Suojaustaso
	1	2	3	4	5
Hankauskestävyys (kierrosta)	109	500	2000	8000
Viillonkestävyys (kierrosta)	1,2	2,5	5	10	20
Repäisykestävyys (newton)	10	25	50	75
Pistonkestävyys (newton)	20	60	100	150

EN 407: Suojakäsineet kuumuutta vastaan

Tässä standardissa käsitellään termisiltä vaaroilta suojaavien käsineiden testausta. Nämä riskit aiheutuvat yleisimmin palamisesta, säteilystä tai vastaavasta johtuvasta korkeasta lämmöstä. Näiden käsineiden pitää suojata myös sulan metallin roiskeita vastaan. Käsineet, jotka on merkitty tällä piktogrammilla, suojaavat termisiltä vaaroilta. Piktogrammin vieressä olevat luvut ilmaisevat, mitä vaaroja vastaan käsine suojaa ja minkä suojaustason (1-4) käsine on tietyssä suojausominaisuudessa saavuttanut.

1 Materiaalin syttyvyyskestävyys
Käsinemateriaalia venytetään ja se sytytetään kaasuliekillä. Liekkiä on suunnattava materiaaliin vähintään
15 sekunttia. Liekin sammuttamisen jälkeen mitataan, kuinka kauan materiaali kytee tai palaa.

2 Suojaus kosketuslämpöä vastaan
Käsinemateriaali altistetaan + 100°C – 500°C asteen kuumuudelle. Testissä mitataan aika, joka kuluu käsineen sisälämpötilan nousemiseen 10° astetta lämpimämmäksi kuin materiaalin alkulömpötila (n. 25°C). Hyväksytyn tuloksen saamiseksi ajan on oltava vähintään 15 sekunttia. Poikkeuksena luokan 2 käsineiden materiaali, jonka on kestettävä vähintään 250°C 15 sekunnin ajan ennen kuin materiaalin lämpötila nousee + 35°C.

3 Suojaus avotulta vastaan
Testissä mitataan aika, joka kuluu käsinemateriaalin sisäpinnan lämpötilan nousemiseksi + 24° asteella, kun materiaalia lämmitetään kaasuliekillä (80Kw/m2).

4 Suojaus säteilylämpöä vastaan
Käsinemateriaali jännitetään 20-40 kw/m2 – tehoisen lämmönlähteen eteen. Mitataan keskiarvoaika 2,5 kw/m2:n lämmönläpäisylle.

5 Suojaus sulaneen metallin pieniä roiskeita vastaan
Testi perustuu tiettyyn määrään sulametalliroiskeilta, jotka nostavat materiaalin ja ihon välisen lämpötilan 40°.

6 Suojaus sulaneen metallin suuria roiskeita vastaan
Keinotekoinen PVC-huppu kiinnitetään materiaalin sisäpuolelle. Sen jälkeen käsinemateriaalin päälle kaadetaan sulaa rautaa. Testissä mitataan, kuinka monta grammaa sulaa rautaa tarvitaan PVC-kalvon vahingoittamiseksi.

Testi		Mitta- yksikkö	Suoritustaso
Nro			1	2	3	4
1	Jälkipalo- aika	Sekunteja	≤ 20	≤ 10	≤ 3	≤ 2
1	Jälki- kytemis- aika	Sekunteja	lopu- ton	≤ 120	≤ 254	≤ 500
2	Kosketus- lämpö	Lämpötila °C 15 sek. jälkeen	100°	250°	350°	500°
3	Avotuli	Sekunteja	≤ 4	≤ 7	≤ 10	≤ 18
4	Säteily- lämpö	Sekunteja	≤ 5	≤ 30	≤ 90	≤ 150
5	Metalli- roiskeet	Tippa- määrä	≤ 5	≤ 15	≤ 25	≤ 35
6	Sula- metalli	Grammaa	30	60	120	200

EN 12477: Hitsaajien suojakäsineet

Tässä standardissa määritellään hitsauksessa ja vastaavissa töissä käytettävien käsineiden rakenteelliset vaatimukset ja testausmenetelmät. Käsineet suojaavat kädet ja ranteet. EN 12477 standardin testivaatimukset ovat yhdistelmä EN 388 ja EN 407 standardien mukaisista vaatimuksista. Hitsaajien käsineet pitää suojata käyttäjää mm. sulan metallin roiskeilta, lyhytaikaiselta liekkikosketukselta sekä kosketus- ja säteilylämmöltä. Hitsaajien käsineet suojaavat myös mekaanisilta vaaroilta. Käsineet luokitellaan rakenteen ja käyttötarkoituksen mukaan: A-tyypin käsineet suojaavat paremmin lämpöä vastaan kun taas B-tyypin käsineet suojaavat vähemmän lämpöä vastaan, mutta ovat rakenteeltaan joustavampia ja mukavampia käytössä

EN 511: Suojaus kylmyyttä vastaan

Osaksi testissä mitataan, kuinka käsineen materiaali johtaa kylmää, osaksi materiaalin eristämiskykyä (kosketuksessa). Viimeinen numero piktogrammin yhteydessä ilmoittaa, läpäiseekö vesi materiaalin 30 minuutin kuluttua vai ei. Piktogrammin yhteydessä ilmoitetaan kolmeosainen numero.

• ensimmäinen numero ilmoittaa materiaalin suojauskyvyn läpitunkeutuvaa kylmyyttä vastaan
  (suojaustaso 0-4)
• toisen numero ilmoittaa materiaalin suojauskyvyn kylmien esineiden kosketuksessa
  (suojaustaso 0-4) Mitä korkeampi suojaustaso, sitä parempi eristämiskyky.
• kolmas numero ilmoittaa vastustuskyvyn vedenläpäisyvyys (suojaustaso 0 tai 1)

0 = vesi läpäisee materiaalin 30 min kuluttua
1 = vesi ei läpäise materiaalia 30 min kuluttua

EN ISO 11611:2007 Hitsauksessa ja vastaavissa töissä käytettävä suojavaatetus

Standardin mukainen suojavaatetus suojaa työntekijää

• hitsauskipinöiltä (pieniltä sulametalliroiskeilta)
• lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja kaaren lämpösäteilyltä
• sähköiskuilta lyhyessä tahattomassa kosketuksessa jännitteisiin sähkönjohtimiin noin 100 V d.c jännitteeseen asti normaalissa hitsaustyössä

Standardiin sisältyy kaksi suojausluokkaa:

• luokka 1 (vastaa aiemman standardin 470-1 suojaustasoa)
• luokka 2 korkeamman riskitason tehtäviin

EN ISO 11612: 2008 Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus

Standardin mukainen suojavaatetus suojaa käyttäjän vartaloa käsiä lukuun ottamatta:

• lämpösäteilyltä
• liekki- tai kosketuskuumuudelta
• sulametalliroiskeilta

Useat standardin suojausominaisuudet sisältävät kolme suojaustasoa:

• taso 1 alhainen riskitaso
• taso 2 keskinkertainen riskitaso
• taso 3 korkea riskitaso

EN 1149-3:2004 Suojavaatetus – Sähköstaattiset ominaisuudet

Osa 3: Varauksen purkautumisen testausmenetelmät materiaalille

• Määrittelee sähköstaattisen varauksen purkautumisen testausmenetelmän vaatteissa käytettäville materiaaleille
• Vaatetus on tarkoitettu suojaamaan staattisen sähkön vaaroilta

EN 471+A1:2008 Näkyvä varoitusvaatetus ammattikäyttöön

Määrittelee vaatimukset näkyville ja takaisinheijastaville materiaaleille ja niistä valmistetulle suojavaatetukselle, joka takaa käyttäjän näkyvyyden vaihtelevissa tai vaaratilanteita aiheuttavissa valaistusolosuhteissa:

• kaikissa valaistusolosuhteissa päivällä
• valonlähteen valaisemana hämärässä ja pimeässä

Kolme suojausluokkaa (3 paras – 1 heikoin)

Valmiin vaatteen pienimmän koon päiväloistevärin ja takaisinheijastavan materiaalin pinta-aloille minimiarvot kussakin luokassa:

      Luokka 3

• päiväloisteväri (fluoresoiva): 0,80 m²
• takaisinheijastava materiaali (heijastin): 0,20 m²

      Luokka 2

• Päiväloisteväri (fluoresoiva): 0,50 m²
• takaisinheijastava materiaali (heijastin): 0,13 m²

      Luokka 1

• päiväloisteväri (fluoresoiva): 0,14 m²
• takaisinheijastava materiaali (heijastin): 0,10 m²
• tai yhdistelmämateriaali*: 0,20 m²

Yleiskatsaus eri käsinemateriaalien kemikaalinkestävyyteen.

Kemikaali ryhmä	Luonnon kumi	Nitriili	Neop- reeni	PVC	PVA	Butyyli
Liuotin- aineet	X	X
Ketonit	X		X		X	X
Hapot	X	X	X	X
Hiilivedyt		X	X
Öljyt		X	X	X	X
Rasvat		X	X	X	X
Orgaaniset liuotin- aineet		X	X

Yleiskatsaus eri käsinemateriaalien kestävyyteen.

Vaikuttava tekijä	Luonnon- kumi	Nitriili	Neopreeni	PVC
Hankaus- kestävyys	++	+++++	+	++++
Viillon- kestävyys	+++++	++++	++++	+
Repäisy- kestävyys	+++++	+	++	+
Piston- kestävyys	++	+++++	++	++
Öljyt ja rasvat	+